Friday, December 1, 2017

Joukkomieli

Mikä ihmeen joukkomieli?

Joukkomieli, joukkosielu, lauma - rakkaalla lapsella on monta nimeä, jotka kaikki tarkoittavat samaa ilmiötä missä (ihmis)joukosta muodostuu oma yhteensulautunut olento. Luonto-ohjelmista suurin osa on varmasti nähnyt, kuinka eläimet liikkuvat ja toimivat laumassa näin suojellen laumaa esimerkiksi saalistajilta. Sama ilmiö tapahtuu myös ihmisillä ja koska ilmiö liittyy oletettavasti paljon alkukantaisempaan aivotoimintaan, ei joukkomieltä voida pitää millään mittarilla kovinkaan älykkäänä olentona - mutta sitäkin voimakkaampana ja usein tuhoisampana. Joukkomielen muodostukseen ei tarvita kuin kourallinen ihmisiä, jotka ajattelevat jostain asiasta riittävän samalla tavalla. Etäisyys ei ole este, kunhan ryhmän ihmiset kykenevät vuorovaikuttamaan keskenään riittävästi. Mitä yhtenäisempi ja yhdenmukaisempi ryhmä on, sitä vahvemmin joukkomieli useimpiin vaikuttaa.

Noin 90% ihmisistä yhdistää jopa huomaamattaan itsensä joukkomieleen. Lähes kaikki loput, alle 10%, ovat joko niitä, jotka menevät mukana vain tiettyyn pisteeseen asti, tai niitä, jotka ohjailevat joukkoa. Joihinkin ei joukkomieli tartu ollenkaan, mutta itsesuojelun potkaistessa itsensä käyntiin, saattavat kulkea joukon mukana etteivät joudu joukon silmätikuksi. Joukossa ihminen kykenee ylittämään itsensä, mutta johtuen joukkomielen alkukantaisista ajattelutavoista, ei joukkomieli ole mikään ruudinkeksijä. Sankaritekoja, suuria saavutuksia, hirmutekoja ja mieletöntä tuhoa - niihin joukkomieli kykenee helposti. Kansanluonteesta riippuen joukkomieli vaikuttaa ihmisiin hieman eri tavalla... oletko nähnyt muita kuin suomalaisia lähes mellakan partaalla kun jostain saa ilmaisia sankoja?

Helposti ärsyyntyvä, räjähdysaltis ja loogiseen ajatteluun kykenemätön joukkomieli on todistanut voimansa menneisyydessä kerta toisensa jälkeen. Oli se sitten Ranskan vallankumous tai Suomen sisällissota, tavalliset ihmiset suurissa joukoissa kykenivät tappamaan naapurinsa ainakin näennäisesti ilman tunnontuskia. Yhteiset opitut asiat, uskomukset ja arvot määrittävät sen, miten pitkälle joukkomieli voi mennä. Siksi nykyään mellakoidaan enemmän sankojen ja alennusten takia, sen sijaan että noustaisiin vastustamaan sortajia. Vanhasta on siis opittu todella paljon, joten kansan pitäminen kurissa on yllättävän helppoa kun aloittaa indoktrinaation jo pienestä pitäen. Vielä sitä taisteluhenkeä toki kansastammekin löytyy, mutta se pystytään helposti pitämään kurissa käyttämällä hyväksi joukon helpohkoa ohjailtavuutta.


Kuka ohjailee joukkoa?

Kuvat, symbolit, vahvalta vaikuttavat persoonat - mielikuvat ohjaavat joukkomieltä ja antavat vihjeitä mihin joukon tulisi suunnata tarmonsa. Yhteinen aate pohjalla usein tuo joukon yhteen, mutta kun joukkomieli on muodostunut, se aate antaa enää suurpiirteisiä suuntaviivoja joukolle. Mukaan astuvat niin agitaattorit kuin heitä ohjailevat tahot. Agitaattori antaa helppoja vihjeitä mitä tehdä tai aloittaa jopa itse tilanteiden eskaloitumisen. Visuaalinen ärsyke tuntuu uppoavan parhaiten joukkomieleen, tosin joukko on kykenevä ymmärtämään sanoja kunhan asiat pidetään riittävän yksinkertaisena. Tyhjiä iskulauseita ja lähes kuinka tahansa ymmärrettäviä tyhjiä kannustimia voi joukolle syöttää yksi toisensa perään ja nostaa yhteishenki huippuunsa.

"Suuri johtaja" voi myös nousta joukon johtoon ja saada ihmiset tekemään mitä käsketään. Jos symbolin arvoon nouseva johtava saa joukon haltuunsa, hän voi saada joukon uskomaan lähes mitä tahansa, myös heidän omaa etua vahvasti ristiriidassa olevia asioita. Illuusio jostain elämää suuremmasta saa joukkomielen haltuunsa ja suuren johtajan jokainen teko ja sana on tärkeintä maailmassa sillä hetkellä. Tätä ilmiötä kuvastaa hyvin Merkelin pitämät puheet - alussa ketään ei kiinnosta ja kuulijat saattavat olla jopa hänen ajatuksiaan vastaan, mutta esityksen päätteeksi koko joukko nousee hurraamaan suurta johtajaansa. Kotimaisia suuria johtajia on myös muutama joiden sanomiset ovat kultaa vaikkei teot täsmääkkään sanoihin. Mutta semmoiset pienet seikat ei joukkomieltä haittaa.

Joukkojen johtamista ja ohjailua on tutkittu vuosisatoja ja keinoja vaikuttamiseen on kehitetty jatkuvasti. Kun joukkomieli osataan helposti luoda ja sitä on helppo ohjata, ei olekaan ihme että johtajiksi päätyy hyvin kyseenalaisia henkilöitä. Kansaa johtamaan valitaan siis taitavia agitaattoreita, joiden puheet ja teot eivät joukkomielen ulkopuolisista tarkasteltuna tunnu mitenkään järkeviltä, mutta joukkomieleen yhdistyneet ovat täysin varmoja agitaattorin loistavuudesta. Yksilöä voi ohjailla monella eri tavalla, mutta joukkoa kaitsemaan tarvitaan taitoa ja karismaa. Jos tuntee kansansa, voi suuri johtaja viedä koko katraan teuraalle ja he hurraavat koko matkan loppuun saakka.


Irtiottoja

Epäiletkö, että sinua on viety kuin pässiä narusta joukkomielen avulla tekemään asioita mitä et muuten olisi tehnyt? Älä huoli, lähes kaikki ovat niin tehneet. On se sitten sankojen jonotusta tai jonkin poliittisen pellen kaunista sanailua, lähes kaikki ovat tavalla tai toisella päässeet tai joutuneet osaksi joukkomielen autuutta. Nykyään median propagandan vaikutuksesta lähes kaikki ovat joutuneet tahtomattaan liittymään yhteisiin illuusiohin. Esimerkiksi kaikkihan sen tietää että äänestämällä voit vaikuttaa - yhteiset uskomukset luovat sekä turvaa, mutta samalla yhteisiin valheisiin uskominen luo valheellista turvaa joka pettää kun sitä tarvitaan.

Entä kuinka pysyviä muutoksia joukkomieli voi saada aikaan? Äkkiseltään voisi luulla, että kun joukko on hajonnut, katoaa joukkomieli kuin tuhka tuuleen. Kuitenkin ihmisten uskomukset ovat saattaneet muovautua myötäilemään joukkomielen uskomuksia myös joukon hetkellisen hajautumisen jälkeenkin. Yhteinen aate kerää joukon usein uudelleen ja uudelleen kasaan, joten jotain muutoksia ihmisen omaan mieleen tapahtuu liittyessään joukkomieleen. Mitä useammin samankaltaiseen joukkoon osallistuu, sitä vahvemmaksi aate kyseistä asiasta usein muodostuu. Kertaus ja kestoaika hakkaavat joukkomielen aatteet syvälle takaraivoon asti.

"Hetkonen, nyt homma seis ja mietitään hetki" - lause, jota harvemmin kuulee kesken mellakan. Lyhytkin pysähdys saattaa katkaista yhteyden joukkomieleen ja oma järki ottaa taas ohjat. Tämä "homma seis" on vaan usein hyvin kaukana joukkomielen ajatusmaailmasta, joten sitä ei kannata odottaa joukkomielen suunnasta tulevaksi. Olisi siis havahduttava itse, palattava omaan itseensä ja mietittävä missä oikeen mennään. Jos joku tulee huomauttamaan, että tämä uskomasi henkilö/asia on täyttä puppua, siinä voisi olla vihje tutkiskella itseään että ollaanko nyt (taas) vain pässi narussa vaiko omin järjin matkassa. Joukossa on toki turvallista, sitä ei voi kieltää, ja ihminen sosiaalisena eläimenä kaipaa muiden lauman jäsenten läheisyyttä. Se ei se lauma vaan ole aina välttämättä sille yksilölle, saatikka yhteiskunnalle, positiivinen asia.

No comments:

Post a Comment