maanantai 9. tammikuuta 2017

Näennäisdemokratiaa Suomen malliin

Mukademokratia

Edustuksellinen demokratia on virallisempi termi tälle demokratian illuusiolle, mikä Suomessa on käytössä. Ideana on, että kansa valitsee edustajia jotka sitten yhdessä päättävät kansan parhaaksi maan asioista. Kuulostaa ihan toimivalta ratkaisulta, koska näin saadaan ratkaisuja tekemään ihmisiä, jotka käyttävät aikansa muiden puolesta asioiden hoitamiseen. Nämä kansan edustajat käyttävät paljon aikaa harkitsemaan, mikä olisi se yhteisen edun kannalta paras tapa hoitaa asiat. Näin siis periaatteessa, käytäntö on vaan jotain ihan muuta.

Yksittäisellä kansanedustajalla on hyvin vähän sananvaltaa. Puolueen päätös tallaa yksittäisen edustajan äänen yli ja puoluekuri pitää lähes poikkeuksetta. Onkin siis täysin yhdentekevää mitä ehdokas on ennen vaaleja puhunut ja luvannut, puolue määrää (ainakin nykyisissä puolueissa) miten asioista äänestetään. Siksi äänestystä ennen olisikin syytä varmistaa mitä ehdokkaan puolue on asiasta mieltä - kun asioista äänestetään, puolueen sana ajaa ehdokkaan oman mielipiteen yli. Paitsi että...

Vaalilupaus on vaalilupaus, eli yhtä tyhjän kanssa. Ehdokkaat puhuvat puuta heinää saadakseen äänen, puolueet muuttavat suuntaansa sen mukaan miten tuuli vie. Tiettyjä pääsuuntia jokaisella puolueella toki on, mutta kuten historia on monasti jo osoittanut, täydellinen takinkääntö ja omien myytyjen arvojen heivaus on ihan jokapäiväistä toimintaa politiikassa. Todellista valtaa käyttää siis vain ja ainoastaan puolueen johto, joka sanelee asioiden laidan. Parempi kysymys onkin, kuka sitten vetelee puolueen johtojen naruista?


Populismi

Kun joku asia alkaa nostaa kiusallisesti päätään kansan keskuudessa, on sille syytä keksiä joku termi millä se voidaan tehdä naurun alaiseksi. Populismi on yksi näistä termeistä millä osoitetaan kaikille "hyville ihmisille" asiat, minkä kanssa ei parane olla samaa mieltä. Etuliitteeksi voidaan lisätä vielä tarkentavia termejä kuten oikeistopopulismi, että voidaan varmistaa oikeiden sidosryhmien mielenpahoituksen. Media viljelee populismi-termiä niin vaihtelevasti, että mitä sen takana oikein milläkin kertaa on, on joskus hyvinkin vaikea tietää.

Populismilla voidaan tarkoittaa kansan enemmistön mielipidettä ja sitä mukailevaa poliittista retoriikkaa. Usein nämä populistiset puheet ja käytännön teot eivät kuitenkaan kohtaa - sanotaan mitä kansa haluaa kuulla ja tehdään sitten niinkuin itse haluttiin alunperinkin tehdä. Voisikin melkein sanoa, että populismileimaa käytetään lähinnä vain osoittamaan "hyvälle ihmiselle" että moiset puheet ovat vain valheita tuodakseen mainetta ja kunniaa puhujalle. Monasti toki näin onkin, mutta joskus sitä poliitikotkin tekevät mitä sanovat ja mitä kansa haluaa. Tätä tosin näkee nykyään aika harvoin.

Voisikin sanoa, että valtaosa poliitikkojen pötypuheista on populismia - he sanovat mitä luulevat kansan haluavan kuulla. Propaganda olisi sopivampi nimitys, mutta tämä termi on mediassa varattu lähes yksinomaan vieraan vallan edustajien puheisiin ja tekoihin. Olisikin mukava joskus törmätä tilanteeseen, missä poliitikot oikeasti kysyisivät kansan mielipidettä asioista ja tekisivät kansan etujen mukaisia päätöksiä. Jos kansan enemmistö saisi päättää asioista itse, ei poliitikkoja edes tarvittaisi. Tälle oudolle ideologialle on toki myös oma nimensä...


Suora demokratia

Suorassa demokratiassa kansa äänestää itse omista asioistaan. Tällöin ollaan jo vaarallisen lähellä oikeaa kansanvaltaa ja siksi tätä demokratian tyyliä kohtaa aniharvoin. Kansa itse tekee aloitteen ja sitten äänestää siitä - enemmistö päättää hyväksytäänkö vai hylätäänkö aloite. Sveitsi taitaa olla niitä harvoja maita missä kansalla on moinen valta, ainakin osittain. En itse ole Sveitsin mallia tarkemmin tutkinut, joten en asiaa tarkemmin osaa selittää.

Mutta ei suora demokratiakaan ole ilman omia sudenkuoppiaan. Aloitteiden teko on tarkkaa hommaa ja niihin voi taitava kirjoittaja onnistua upottamaan porsaanreikiä omien päämäärien saavuttamiseen. Suorassa demokratiassa median osuus äänestyksissä nousee aivan omaan luokkaansa - sopivasti asioista kertomalla ja asioita sopivasti vääristelemällä (tapansa mukaan), voi valtamedia pelata kansan mielipiteen kanssa täysin omaa peliään. Äänestykseen vaikuttamiseen on runsaasti keinoja ja jos joskus Suomessa suoraan demokratiaan päädytään, on varmaa että keinot manipulointiin on valmiina.

Suora demokratia siis voisi toimia - jos sen parina olisi oikeasti vapaa ja puolueeton lehdistö. En kuitenkaan näe nykyisten valtapuolueiden päästävän kansaa niin lähelle päätöksentekoa vaan suunta on ennemminkin päinvastainen: pienen porukan valitsemien virkamiesten valtaa laajennetaan ja illuusio demokratiasta jää entistä kauemmaksi. Itse en kuitenkaan usko että ihminen tarvitsee jonkun muun hallitsemaan omia asioita - niin kauan kun ei toisille tee "pahaa", soisin jokaisen olevan itse vastuussa itsestään ja omista asioistaan. Isommassa mittakaavassa yhteisöt pystyisivät itse pitämään huolta omistaan ja nämä yhteisöt toimimaan yhdessä. Tästä tosin ollaan aikasta kaukana, mutta aina voi funtsia miten maailmasta saisi paremman kaikille...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti