maanantai 20. marraskuuta 2017

Teoriaa mielestä - Strategiat

Mistä on kyse?

Uskomusten, persoonan, arvojen ja havaitseminen lisäksi tarvitaan vielä paljon enemmän erilaisia mekanismeja, että ihminen toimisi kuten se toimii. Yksi näistä monimutkaisista mekanismeista on strategiat (ketjut, sekvenssit, ajatusketjut ja useat muut sarjoja kuvaavat nimet). Ihmismieli linkittää perättäisiä tapahtumia jotka tulee toistaa samalla, opitulla, tavalla saavuttaakseen halutun lopputuloksen. Ratkaisumalli soveltuu myös hyvin ilmiön nimeksi, koska nämä luodut strategiat on aina kehitetty ratkaisemaan jokin tehtävä. Lihasmuisti myös kuuluu vahvasti tähän ajattelutapaan, koska suuri osa ihmisen ongelmanratkaisusta liittyy ulkoisten asioiden manipulointiin.

Kertaaminen on yksi tehokkaimmista tavoista luoda ja vahvistaa näitä mielen strategioita. Shakkimestarilla esimerkiksi saattaa kulua vuosikymmeniä oppia riittävästi eri strategioita kääntää mikä tahansa tilanne voitoksi. Mitä luotettavampi tilanne on toistumaan (lähes) samalla tavalla (Shakki, Pokeri vai Ruletti), sitä vankempi strategia on sille muodostettavissa. Esimerkiksi oven avaaminen on yksi tällainen strategia, jota moni toistaa riittävän usein että se tapahtuu ilman kummempia miettimisiä - kahvasta kiinni, käännetään kahvaa ja vedetään tai työnnetään ovea. Pesäpalloa lyödessä ei signaali ehdi kulkea riittävällä nopeudella silmien ja käden välillä, joten jo opittu strategia osaa tulkita ja ennakoida tapahtumat jolloin keho toimii automaattisesti harjoitellun kaavan mukaan.

Ongelmien ratkaisu tapahtuukin ihmiseltä ilman suurempia miettimisiä, kun se on riittävän usein onnistuneesti ensin toistettu. Arkipäiväiset tehtävät sujuvatkin monelta aamun heräämisestä illan nukkumaanmenoon lähes pelottavan tarkalla ja toistettavalla kaavalla. "Aivot narikkaan" pitääkin tavallaan paikkansa, kun työtehtävät toistuvat päivästä toiseen ja jopa small-talk soljuu kiinnittämättä siihen huomiota. Automaattisia strategioita, ettei tarvitse turhaan miettiä. Huomio asiaan kiinnittyykin usein vasta sen jälkeen kun jokin on mennyt pieleen - ovi ei auennut vetämällä, ei työntämällä... käytinkö liian vähän voimaa vai onko ovi kenties lukossa? Josko se siitä toistamalla aukeaisi... jos voimankäyttö ei toimi, voimaa ei selvästi ollut käytössä riittävästi?


Kaavoihin kangistuminen

Opituista strategioista on sekä hyötyä että haittaa. Hyvin toimiva ja tarkoituksenmukainen strategia helpottaa kummasti elämää, kuten vaikka sitä polkupyörällä ajoa ei tarvitse miettiä vaan antaa rullata vaan. Kun homma toimii, ei niihin omiin tapoihin tule edes kiinnitettyä huomiota. Lihasmuisti eri asioihin on saattanut vuosien varrella oppia paljon kaukana optimaalisesta olevia tapoja, joiden oikomiseen ryhdytään usein vasta sitten kun ongelma on jo äitynyt todella pahaksi. Moni kävelee miten sattuu, istuu lysmyssä ja jännittää paljon turhia lihaksia yksinkertaisissakin tehtävissä - strategia toimii, tavallaan, mutta se on kaukana optimaalisesta. Kehon strategioita voi muut avustaa korjaamaan, mutta ajatusten juoksuun on ulkopuolisten vaikea puuttua.

Päätöksiä tehdessä ihmiset tukeutuvat vanhoihin ja toimiviin strategioihin. Tämä toki nopeuttaa päätöksentekoa, mutta virheiden mahdollisuus kasvaa kun muuttujat vaihtuvat. Kun ihmisen havaintoja tilanteesta ohjaa aikaisemmat kokemukset ja sen aiheuttamat painotukset, voi pahimmassa tapauksessa tulos olla katastrofaalinen kun huomiota ei kiinnitetty tärkeisiin asioihin. Joskus nopeus on valttia, kun joskus taas tarkempi tarkastelu olisi tarpeen. Toimiva strategia olisikin ensin kiinnittää riittävästi huomioita edessä olevaan asiaan että kykenee päättämään onko asia semmoinen, joka vaatii vielä tarkempaa huomiota. Saman virheen toistaminen ja uuden tuloksen odottaminen on taas...

Sanotaan, että ihminen on tapojensa orja. Tavallaan tämä pitääkin hyvin paikkansa, kun asiaa ajattelee strategioiden kannalta. Jokainen toistettu toiminta, joskus jopa lopputuloksesta riippumatta, saattaa luoda uuden strategian, jonka ratkaisumallia toistetaan kunnes opitaan uusi tapa. Onneksi ihminen kohtuullisen usein havahtuu huomatessaan virheen tapahtuneen, joten nopeahko reagointi on mahdollinen. Esimerkiksi autoa ajaessa tutulla pätkällä, voi joskus huomata vasta kotopihassa että saavuttiin perille - automaatio hoiti koko matkan eikä yllätyksiä tapahtunut. Turvallisesti kotona, lähes robotin tarkkuudella ajettuna. Hienoa... ja samalla hieman pelottavaa?


Vanhalle koiralle uusia temppuja?

Tuo täysin paikkansapitämätön vanha sanonta toimii samalla (varoittavana) esimerkkinä siitä, kuinka aivot yhdistävät toimivia strategioita (tässä tapauksessa sanontoja) vaihteleviin asiayhteyksiin. Ihminen, samoin kuin koira, oppii kehdosta hautaan - jos niin haluaa tehdä. Onkin jokaisen oma valinta, pitääkö niistä vanhoista strategioista kiinni vai koittaa parantaa omaa tilannettaan. Helppoa se ei toki ole, eikä aina asiat välttämättä parane, mutta oppia ikä kaikki.

Mindfulness-harjoituksia suositellaan usein tilanteissa, joissa tarkoituksena on huomion palauttaminen automaattisiin toimintoihin. Havainto laukaisee reaktion, jonka lopputuloksena valitaan sopiva strategia jolla ongelmaa lähdetään ratkaisemaan. Huomion pitäminen koko tehtäväketjun ajan kohteessaan, on mahdollista muokata olemassa olevia strategioita tai luoda uusia ja tehtävään sopivampia ratkaisumalleja. Pitää myös muistaa että jos olet vielä hengissä, ei nykyiset strategiasi voi olla ihan päin prinkkalaa. Muutos kuitenkin lähtee huomion suuntaamisesta käsillä olevaan tehtävään. Löytyisikö niistä omista tavoista mahdollisesti korjattavaa? Itselläni ainakin löytyy, roppakaupalla...

Konkreettisia hyötyjä strategioiden muuttamisesta saa esimerkiksi korjaamalla omia liikeratoja liikkumisen, istumisen ja makaamisen suhteen. Mikä soveltuu missäkin tilanteessa kenellekin, on kuitenkin hyvin yksilöllistä, mutta jos joku paikka kolottaa, voisi tulla tarpeeseen tarkkailla omia liikkumisia ja asentoja? Mielen strategioita taas voi tarkkailla niin, että kun luet mitä tahansa tekstiä, seuraa mitä automaattisia reaktioita tapahtuu ennen kuin olet edes kunnolla sisäistänyt lukemasi. Vahvasti omaa maailmankuvaa vastaan sotiva teksti saattaa helposti aiheuttaa välittömän ärsyyntymisen, mutta siitä tuskin on pitkässä juoksussa juurikaan hyötyä - ellet sitten nauti vetää herneitä nenään muutaman minuutin välein. Pieni muutos omassa strategiassa miten reagoidaan muiden sanomisiin voi muuttaa omaa elämää huomattavasti positiivisemmaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti